Ja koska samalla viikolla oli toinenkin samansuuntainen kirjoitus, niin mietitäänpä hiukan taustaa. Koulujärjestelmä on syntynyt teollistuvan yhteiskunnan tarpeista reilun toistasataa vuotta sitten. Tehtaat tarvitsivat ihmisiä, jotka tekivät juuri niinkuin sanottiin, eivätkä esittäneet turhia kysymyksiä. Sieltä syntyi malli länsimaiseen onneen. Käy koulusi hyvin, hanki hyvä (akateeminen) tutkinto ja saat hyvän työpaikan ja kasvata sitten lapsesi samaan kaavaan. Maailma on kuitenkin muuttunut. Valtion tavoite saada entistä useammalle korkeakoulututkinto on johtanut tutkintojen inflaatioon. Kun aiemmin haettiin merkonomia tai reipasta nuorta miestä, niin nyt haetaan tohtoria tai reipasta nuorta miestä.
Mitä sitten pettyneen työnhakijan pitäisi tehdä, kun otsa on valmiiksi ruvella? Ensimmäisenä pitäisi miettiä mitä haluaa tehdä ja missä on hyvä tai ainakin mikä kiinnostaa? Kyllä, unohda ne maisterin paperit ja mieti mitä oikeasti kiinnostaa. Koko ajan syntyy uusia työpaikkoja, joihin vanha koulutusjärjestelmä ei vastaa. Missä koulutetaan Chief Listening Officereita, Twitter-analyytikkoja tai datan louhijoita?
Älä toista samoja virheitä. Jos se sama vakiomuotoinen CV ja hakemus eivät ole tuottaneet tulosta, niin mieti uusia keinoja. Tunnetko jonkun joka tunteen jonkun? Älä siis kysy kavereilta vaan kavereiden kavereilta. Mieti sukulaiset, naapurit ja vanhat koulukaverit. Miten voit erottautua? Eräs työnhakija teetti XL-kokoisia t-paitoja tekstillä: "Kokeile minua, sovin taatusti!" Mene käymään paikoissa, jotka kiinnostavat. Tuppaa puoliväkisin sisään. Luota sattumaan. Avaa siis suusi ja sano tuntemattomillekin hakevasi hommia.
Insanity is repeating the same mistakes and expecting different results.
Ei kommentteja :
Lähetä kommentti